Havu- ja koivusellua, aikakauslehtipaperia, perinteistä sahatavaraa, biopolttoainetta, tärpättiä ja tuhkalannoitetta sekä kaupan päälle vielä energiaa ja lämpöä paitsi tehtaalle myös lähialueen asukkaille. Ja koko prosessin tuloksena alati pienemmäksi puristuva hiilijalanjälki.

Siinä UPM:n Kaukaan tehtaiden kiertotalouteen perustuva toimintafilosofia, joka olisi vielä 1990-luvulla kuulostanut useimpien korvissa lähinnä utopialta. Puuhun ja selluun liittyviä uusia innovaatioita oli toki jo tuolloin kehitteillä, mutta ne jäivät vielä taka-alalle metsäteollisuuden perinteisten tuotteiden vahvan vedon vuoksi.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen etenkin paperimarkkinat alkoivat hyytyä. UPM:ssä kehityskatseet kääntyivät Kaukaan tehdasalueelle ja siellä tähteenä syntyvään mäntyöljyyn.

Tiiviin tutkimus- ja kehitystyön myötä tutkimuskeskuksessa Lappeenrannassa mäntyöljystä muokkautui vähäpäästöinen UPM BioVerno -diesel, joka korkean kotimaisuusasteen myötä sai myös Avainlippu-tunnuksen. UPM Lappeenrannan biojalostamo alkoi ensimmäisenä maailmassa tuottaa täysin puupohjaista uusiutuvaa dieseliä vuonna 2015.

Uutta uskoa koko toimialalle

UPM:n katseen voi sanoa kohdistuneen viime vuosikymmenellä oikeaan paikkaan, sillä Kaukaan tehdasalue ja sen tuotantoprosessien tähteet ja sivuvirrat ovat tarjonneet oivallisen ympäristön sinivalkoisille ja myös globaalisti merkittäville kierto- ja biotalousinnovaatioille. UPM BioVerno -dieselin sekä sen rinnalla kehitettyjen biokemikaalien ja -komposiittien myötä UPM on ollut kehityksen kärkijoukoissa.

UPM:n Biopolttoaineet -liiketoiminnan johtajan Sari Mannosen mukaan ”biomarkkinat” ovat käytännössä vasta aukeamassa. Polttoaineiden ohella kiinnostus on kovaa mm. pakkausteollisuudessa, joka haluaa muovin tilalle ekologisempia materiaaleja.

”Biotalous on tarjonnut aivan uusia kehitys- ja kasvunäkymiä paitsi UPM:lle koko suomalaiselle metsäteollisuudelle. Se on äärimmäisen tärkeää, sillä toimiala on perinteisesti viennin ja koko kansantalouden tukijalka”, Mannonen painottaa.

Upealta tuntuu sekin, että alan uusimmat ja keskeisimmät ”bioinnovaatiot” ovat syntyneet juuri Suomessa.

”Toisaalta siihen on täällä myös parhaat edellytykset. Suomessa on puhtaat ja laadukkaat raaka-aineet, alan huippuosaamista, uutta tuotantoteknologiaa sekä helposti ja nopeasti viritettävät tutkimus- ja yhteistyöverkostot.”

Kiertotaloutta jo 1800-luvulla

Kaukas ja sen mäntyöljypohjainen diesel ovat UPM:n uudessa ”biotarinassa” oma kunniakas lukunsa, mutta tehtaan taival on ollut tärkeä osa koko Suomen ja etenkin sen itäisen osan teollistamisen historiaa.

Toiminta alkoi 1890-luvulla Lappeenrannan kupeessa lankarullien valmistuksella. Pienimuotoinen kiertotalous oli jo tuolloin kunniassaan, sillä sorvausjätteet hyödynnettiin viereisessä hakelaitoksessa. Sulfiittiselluloosan tuotanto ja vientikauppa käynnistyi Kaukaalla 1900-luvun taitteessa. Tulevina vuosikymmeninä alueelle rakennettiin vielä, saha-, vaneri- ja paperitehtaat.

Vuonna 1996 UPM:n omistukseen tulleen tehdasalueen merkityksestä ja yhteiskuntavastuusta kertovat omaa kieltään myös nykyiset numerot. Tehtaat työllistävät suoraan tai välillisesti noin 2000 henkilöä. Lisäksi alueella työskentelee päivittäin satoja urakoitsijoita. Paikallinen kulutusvaikutus on vuositasolla noin 50 miljoonaa euroa, koko Suomessa tuplasti enemmän.

”Tehdasalue on juurtunut olennaiseksi osaksi koko Lappeenrannan seutua ja sen lähes 130-vuotinen taival on meille äärimmäisen arvokas asia. Kaukaalla kohtaavat metsäteollisuuden historia ja tulevaisuus”, Mannonen korostaa.

***

UPM Kaukaan tehdasalue

• Lankarullatehdas käynnistyi 1890-luvun alussa
• Alueella toimii nykyisin saha, sellu- ja paperitehdas, biovoimalaitos, biojalostamo ja tutkimuskeskus
• Käyttää vuodessa noin 5 miljoonaa kuutiota puuta lähialueelta
• Tuotteita mm. uusiutuva UPM BioVerno -diesel ja nafta, aikakauslehtipaperi, havu- ja koivusellu, sahatavara ja tärpätti.
• Isolta osin tehdasalueen sivuvirroilla toimiva biovoimala ja sellutehdas tuottavat lämpöä ja energiaa, ylijäämä jaetaan lähialueelle.